Pitkäranta
Yhä
vielä on olemassa venäjämielisiä ihmisiä, joiden totuus on suunnilleen sama
kuin Putinin mielipiteet, vaikka suurin osa maailman ihmisistä suhtautuu näihin
vähintäänkin epäluuloisesti.
Kun
rasistia sanotaan rasistiksi, hän hyvin usein puolustautuu sanomalla, että
”taas vedit esille rasismikortin”. Hieman samantapainen ilmiö havaitaan silloin,
kun joku ei hyväksy toisen esittämää mielipidettä tai ”väärän” faktan valintaa.
Nämä mielipiteet yritetään kumota sanomalla ”jotkut uskovat aina olevansa
oikeassa.” No, minä en ole historian tutkija, vaan ainoastaan sen harrastaja,
ja kiinnostukseni pohjautuu pelkästään siihen, että olen syntyperäinen karjalan
pakolainen. Oikeasti sanon siis ”pakolainen”, sillä kyllä sellainen on
pakolainen, joka on äitinsä sylissä sotilasajoneuvon kyydissä vihollisen
joukkojen ajaessa takaa. Ei se siitä miksikään muutu, vaikka rauhanoloissa
syntyneet koettavat sitä toiseksi vängätä.
Vaikka
olen useaankin kertaan vieraillut syntymäseudullani Impilahdessa ja sen
keskustaajamassa Pitkärannassa, en oikein voinut tuntea sitä kotiseudukseni.
Jotenkin outoa se kuitenkin oli, kun etsin kotitalon jäännöksiä tästä
kaupungista. Siis kaupunkihan se nykyisin on, ja tuon alueen kehittynein
kolkka, ilmeisesti teollisuuden ja luonnonvarojen ansiosta.
Pitkärannan kulttuuritalo
Pitkärannan keskustaa
Pitkärannan ortodoksinen kirkko
Luotettavia
tietoja Impilahden ja Pitkärannan oloista ennen sotia on nyt vaikea saada,
sillä monet historialliset dokumentit ovat joutuneet neuvostoaikana kadoksiin
tai ne on tahallisesti hävitetty. Hieman vanhempia tietoja löytyy jo sitten Novgorodin
Vatjan viidenneksen verokirjasta, mutta nämä tiedot ovat jo 1500-luvulta
peräisin. Siihen aikaan asukkaita tiedettiin olevan noin 1200, joten hyvin
oletettavaa on, että muutokset 1900-lukuun verrattuna ovat mittavia.
Pitkärannan
lisäksi mielenkiintoni kohde on Salmi, joka tietojeni mukaan oli isäni
synnyinseutu. Salmista ei senkään vertaa ole nykyaikaan tietoja herunut, mutta
ehkä merkittävin olivat kieli ja uskonto. Puolet väestöstä oli ortodokseja ja
puolet äidinkieleltään venäjänkielisiä. Nämä eivät suinkaan olleet samaa
joukkoa, vaan ortodokseja olivat osittain niin suomenkieliset kuin
venäjänkielisetkin.
Toki
olen Salmissakin vieraillut, mutta en koskaan edes yöpynyt. Historian
”tutkimukseni” on tältä osin myöskin kesken. Sen verran toki tiedän, että Salmi
oli 1500-luvulla Impilahtea suurempi keskus, mutta lähinnä teollisuutensa
ansiosta Impilahti on ohittanut jo nyt Salmin. Ainakin näköhavaintoni ovat näin
kertoneet, jos niihin nyt voi luottaa. Historia kertoo kuitenkin, että Venäjän
ja Ruotsin väliset sodat verottivat tätä rajapitäjää erittäin raskaasti, joten
se oli vuosisatojen 1500 – 1600 vaihteessa lähes veronmaksukyvytön ja osittain
autio.
Kozlovan kirkon rauniot Salmissa
Tämä nyt
tällä kertaa, mutta lupaan palata Salmiin heti kun olen hankkinut siitä
kunnolla tietoa.
Ettei nyt vaan olisi mennyt kirkot sekaisin? Salmissa on Pyhän Nikolauksen kirkko ja eikös Kozlova ole jossain muualla?
VastaaPoista